Luin tässä, mitä olen blogini alusta kirjoittanut. Paljon on ollut suunnitelmia ja tavoitteita. Nyt pikainen raportti siitä, kuinka olen onnistunut.
100 tavaran haaste, jossa tavoitteena on poistaa 100 tavaraa kotoaan, joko roskiin laittamalla, kierrättämällä, lahjoittamalla tai myymällä. Se etenee hitaasti, mutta etenee kuitenkin. Tavaroita on lähtenyt reilut 20. Jos olisin muistanut kirjata ihan kaikki, mitkä olen poistanut kotoa, niin numero olisi todennäköisesti suurempi. Jossain vaiheessa vihkoni hävisi, enkä varmasti ole muistanut jälkeen päin kaikkea, mitkä olen laittanut eteenpäin. Vielä on urakkaa jäljellä, mutta tämä on erittäin ilahduttava projekti ja tuo hyvää mieltä, kun tavaraa saa eteenpäin.
Olenko antanut aivoilleni aikaa luovuuteen? Siihen olen pyrkinyt. Koska väitökirjaprojektini alkaa olla sitä luovinta vaihetta, kirjoittamista, vaille valmiina, olen joutunut tätä kovasti miettimään. Koska aikaa ei ole liikaa, niin usein pähkäilen sitä onko seiniin tuijottaminen ajan hukkaa. Yleensä joudun myöntämään, että ei. Jos saan keskittyä asiaan (mikä ei tosin usein onnistu, kun keskeytyksiä tulee jatkuvaan ja monta projektia samaan aikaan), niin "luovat tauot" eivät ollenkaan ole ajan hukkaa. Aikaa tämä menetelmä vaatii, mutta toimii minulla. Siihen kuitenkin täytyy panostaa, että keskittyisin yhteen asiaan kerrallaan. Ajatusten jakaminen liian moneen asiaan ei toimi.
Tavoitteeni ulkoilla enemmän ei mene onnistuneiden tai epäonnistuneiden kategoriaan. Olen ulkoillut (sienikuvat on retkeilyn saldoa), mutta en vieläkään riittävästi. Nyt on kuitenkin kolmas terve viikko menossa, joten jos tässä kuitenkin oltaisiin parempaan suuntaan menossa.
Elämäntaparemontti... No, se ei ota oikein edistyäkseen. Olen sitäkin pohtinut kovasti ja pahoin pelkään, että olen kuitenkin lähtenyt soitellen sotaan. Kokeillut, josko tämä elämäntapamuutos onnistuisi. Tarvitsen ilmeisesti selvemmät ja konkreettisemmat tavoitteet. Se on nyt viikonlopun ohjelmassa, selkeät tavoitteet! Elämä on nykyään niin hektistä ja aikataulutettua, että ilman suunnitelmallisuutta tämä projekti ei voi millään onnistua. Aika siis puhaltaa peli poikki ja aloittaa puhtaalta pöydältä ja paremmin valmistautuneena.
Ja ne elämän pienet ilot! Niistä olen nauttinut. Olen pyrkinyt joka päivä etsimään elämässäni jotain ihanaa, jotain kaunista, jotain, joka saa minut ilahtumaan. En väitä, että se olisi ollut helppoa. Kuinka usein ihmiset ympärillä vain valittavat. Eivät ole tyytyväisiä mihinkään, eikä mistään iloita. Nähdään vain ne negatiiviset asiat ja valitetaan vain. Heidän ympärillään usein alistuu elämän kurjuuteen, mutta kun elämä on niin paljon muutakin. Se on kauneutta, iloa ja onnellisuutta. Sitä löytyy, kun vähän viitsii yrittää. Sadetta on piisannut tälle syksylle, mutta ilman sadetta, en olisi nähnyt niitä upeita sateenkaaria, mitkä ovat useana päivänä olleet sen päivän kaunein asia.
