tiistai 22. toukokuuta 2012

Kohti minimalismia

Sain itseäni niskasta kiinni ja sain laitettua vaatteita eteenpäin. Meiltä lähti 16 suurta kassillista lasten vaatteita! Vain kaksi pussillista meni roskiin ja ne olivat oikeasti käyttökelvottomia. Uskotteko, että on kepeä olo? Tästä kepeästä olosta innostuneena meinaan vielä pistää tavaraa eteenpäin.
  

 

Yllä valitettavasti kaunisteltu lähtötilanne ja alla vaatteet valmiina lähtöön
Joku vuosi sitten luin sadan tavaran haasteesta ja mietinkin tarttuisinko nyt siihen.
Sata tavaraa tuntuu aika isolta määrältä ajallisesti, ei tavarallisesti. Minulla on kesäloma kahdessa osassa ja ajattelin tästä kevyestä mielestä innostuneena, jos ensimmäisen pätkän käyttäisi raa'asti siivoamiseen ja järjestämiseen. Olenhan jo hyvässä alussa. Lastenvaatteet ovat lähteneet, parittomat sukat ovat kerättynä pussiin (etsin mahdolliset parit ja loput lähtee roskiin), turha vierassänky saatu uuteen kotiin, elektroniikkaromu kasattu ja oman vaatekaapin raakkaaminen aloitettu.



Olisihan se hienoa, jos kaikki tavarat olisivat tarpeellisia, suunnilleen omilla paikoilla ja löydettävissä.  Meillä ei taida mikään olla ihan tiptop vaan kaikki on kuten kuvassa hiukan vinksallaan. Enkä itse näe sitä itse tarkoitukseksi, että saisin kodistani sisustuslehden mallikodin, mutta eikö elämä olisi kaikille helpompaa, kun tavarat olisivat kutakuinkin siivosti.
Vai onkohan sekin vain harhakuvitelmaa?  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti