Kohti kesälomaa

Näinhän se on, että huomenna on vuoden odotetuin päivä. Todistusten jako ja kesäloma! Minulla ei kesälomaa ole vielä ja pidänkin ne taas pätkissä, mutta kyllä huomisessa on vain minullekin juhlan tuntua.

 

Hassua kuinka tietyt asiat yhdistää toisiinsa. Minulla se on kesäloman aloitus ja norjan angervo. Ne liittyvät kiinteästi toisiinsa. Se johtunee siitä, että kesäloman alettua me matkasimme mummolaan, jossa norjan angervot olivat saapuessamme aina parhaassa kukassa.

 

Yhtä kiinteästi liittyvät toisiinsa todistusten jako ja siivoaminen. En ole ollut koskaan erityisen siisti ja liekö ainoita kertoja, mutta kesäloman alettua, siivosin aina huoneeni. Kovasti olen tytöille yrittänyt tätä tapaa periyttää, mutta erittäin huonolla menestyksellä :)

 

 

Meillä on esikoisen kanssa kesällä juoksuprojekti. Huomasin jo viime kesänä, että esikoinen ei juokse ja tänä kesänä se on korostunut, sillä vuosia nuoremmat saavat hipassa kiinni. Ehdotin hänelle, että lähdetään yhdessä lenkille, tavoitteena loppu kesästä juosta jokunen matka yhteen menoon. Yllättäen hän innostuikin asiasta. Nollasta aloitettiin, sillä korttelin kiertämisessä reippaasti kävellen tuotti vaikeuksia, joten suunta on vain ylös päin. On kiva saada vähän yhteistäkin tekemistä.

 

Itse avasin pyöräilykauteni. Täytyy kyllä sanoa, että 10 km pyöräily ei oikeasti ole matka eikä mikään. Kiirehän se on taas se, joka saa aina autoon istumaan. Aikaa menee minulla n. 20 min enemmän pyörällä kuin autolla. Onneksi kesällä ei ole kiirettä minnekään, joten ehdin pyöräillä. Jee, se tuo paljon liikuntaa lisää viikkoon. Tämä viikko onkin mennyt todella hyvin, sillä vain tiistai on ollut liikunnasta täysin vapaa päivä ja sekin eskarilaisten kevätjuhlan vuoksi.

 

Jospa kohta alkaisi niitä tuloksiakin näkymään.

Kuinka sain aikaa liikkumiseen

Lueskelin tuossa vanhoja postauksia ja edelleen minua kovasti vaivasi liikunta ja aikatauluttaminen. Se vaatii meidän perheeltä edelleen valtavasti, mutta valolla ja auringolla on valtava vaikutus. Vaikka meillä on edelleen yhtä paljon menoja ja harrastuksia, niin sitä saa paljon enemmän aikaiseksi.

Jos kuitenkin jättää pois kevään tuoman energian, niin on muitakin pieniä niksejä, jolla olen saanut ujutettua liikunnan mukaan.

Tämäkin kuva weheartit

1. Sovi lenkkeilystä/salista ym. kaverin kanssa. Tämä nostaa kynnystä perua tai keksiä muuta tekemistä.Tämä on ohjeista käytännöllisin ja toimivin

2. Vastuuta arjen pyörittämiseen koko perhe. Lapsemme ovat jo koululaisia, joten kevään aikana olen iskostanut perheesemme sellaisen "periaatteen", jos haluatte jotain, teette myös jotain. Kun jokainen osallistuu, jää minulle vähemmän. Tämä on vielä vaiheessa ja ansaitsee varmasti oman postauksen, mutta lyhyesti kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään itse.

3. Muuta ajattelua, sillä jos minä en jaksa, ei muutkaan jaksa. Vähän kärjistäen, mutta minä ja läheiseni ansaitsevat ihmisen, joka arvostaa itseään ja jaksaa arjessa. Ei aina helppoa, mutta pidemmän päälle kannattavaa.

4. Arkiliikunta kunniaan. Toki kaupassa käynti kävellen ja työmatkat pyöräillen ovat sitä, mutta minä yhdistän arkiliikunnan aikaan tyttöjen kanssa. Saataessani tyttöjä kaverin luo, odottaessamme kyytiä, muuten vain tylsän hetken koittaessa leikimme, pelailemme, kisailemme ja temppuilemme. Näin vietämme "laatuaikaa" lasten kanssa. Tylsä ja turha hetki käytetään hyväksi ja lapset muistavat yhteiset hetket.

5. Merkitse kalenteriin kaikki menot, myös liikunta, näin ei pääse ikäviä päällekäisyyksiä syntymään ja toisaalta liikunta on osana viikkosuunnitelmaa.

Tässäkään asiassa ei ole oikotietä onneen vaan kyse on priorisoinnista, päättäväisyydestä ja pitkäjänteisyydestä. Näillä niskeillä ollaan päästy jo hyvään vauhtiin. Silti luulen, että syksyllä ollaan taas haasteiden edessä, mutta sinne on onneksi vielä piiiitkä aika.

Tsemppi päällä

Tänään olikin taas tarkkaan aikataulutettu päivä. Töiden jälkeen piti saattaa esikoinen harkkamatkalle. Onneksi oli harkkakaverin äiti viemässä. Sitten oli nuoremman kouluun siunaus. On se vain aina yhtä koskettavaa, kun nuo lapset kasvaa. Meidän neiti kasvoikin hurjasti siunauksen aikana. En keksi muuta syytä siihen, miksi sitä oltiin niin reipasta tyttöä koko loppuilta :)

Kauppareissun jälkeen olikin viikon kohokohta, lenkkeily naapureiden kanssa. Sää oli mitä mainioin, seura mitä parhainta ja fiilis ihan huipussaan. Tätä rataa pitäisi vaan jaksaa. Viime viikon urheilut menivät lähes suunnitelmien mukaan. Pyöräiltyä en saanut/pystynyt.

Kuva weheartit

Viikon treenit

Ma 1h lenkki

Ti 20 min lenkki

Ke vapaa

To 30 min lenkki

Pe vapaa

La sali kädet, kyljet ja kevyet vatsat sekä 30 min lenkki

Su sali jalat, 25 min aerobista ja venyttely. 5 h puutarhatöitä :)

Selkä lähetti taas säteilykipua, joten lenkit jäivät lyhyeiksi ja vatsat kevyiksi. Malttia vielä tarvitaan, mutta en vaivu epätoivoon. Kyllä se selkäkin vielä oireettomaksi saadaan. Niin ja tiedättekö mitä? Puutarhassa kaivaminen on aikamoista vatsalihas- ja hauistreeniä. Nyt on paikat hellinä ja mieli virkeä. Jääkaapissa odottaa maittava, terveellinen lounas. Siis Loistavat olosuhteet jatkaa viikkoa eteenpäin.

Toivottavasti teilläkin on tsemppi päällä!

Täydellinen päivä

Tiedättekö, tällä olotilani on juuri sellainen kuin haluaisin sen aina olevan. Olen saanut tänään valtavasti aikaan. Aamusta kävin salilla, josta sain puhtia valtavasti. Kun päivä oli aurinkoinen ja kaupat kiinni, päätin laittaa takapihan kuntoon.

Takapihamme on vain pieni pläntti, mutta sitä rakkaampi. Joka kerta siellä puuhaillessani, mieleni täyttyy kiitollisuudesta. Tämä piha on minun ja se on juuri minun näköiseni. Näen kätteni jäljet, näen laiminlöynnit ja onnistumiset. Välillä onnistun loistavasti, välillä koen suurta pettymystä, mutta aina opin jotain.

Takapihalla puuhastelu piti päiväni niin kiireisenä, että ruokailin vain kuin tuli nälkä. Tätä sen kuuluukin olla. Oman kehon kuuntelua!

Kun sain pihan laitettua ja syötyä, leivoin leipää. Tiedän, että pitäisi luopua ylimääräisistä hiilihydraateista, mutta olen täysin hurahtanut ruisleivän leipomiseen. Siinäkin on sitä jotain. Se täytyy tehdä hitaasti nautiskellen ja kuulostellen. Kiireellä sitäkään ei pysty tekemään, mutta ei siltikään vaadi paljoa aikaa. Lopputulos palkitsee vaivan.

Nyt nautiskelen ruohon tuoksusta, väsyneistä lihaksista, auringosta, linnunlaulusta, tuoreesta leivästä ja seesteisestä olosta. Tänään oli täydellinen päivä.

Kiireestä selkään

Kiireinen ja kaoottinen päivä. Kiireellä kotiin, kiireellä tyttö harjoituksiin, kiireellä kaupungille tanssiopelle muistamisia ostamaan ja kuinkas muutenkaan kuin kiireellä tyttö hakemaan harjoituksista. No, tytöllä ei sentään ollut kiirettä harkoista, vaan häntä sitten odoteltiin.

Lähde

Aurinkoinen kevät sää oikein pakotti lähtemään lenkille, mutta selkä aloitti heti lähettämään vihlaisuja jalkaan. Päätin sitten vain paarustella metsäteitä ja hengittää kevään tuoksuja. Hassua, että näin keltasirkkuja ja opin hetkessä tunnistamaan sen laulun.

Meinasi taas masentaa, mutta päätin ihailla kevään hentoa vihreää, aurinkoa, lenkistä ilman hyttysiä jne. Kiire jäi metsäpolulle ja hätistin epäonnistumisen ajatukset syrjään. Tänään jäätiin pluskaloreille ja liikuntakin miinukselle. "Lenkki" oli kuitenkin rentouttava, enkä katunut lenkille lähtöä hetkeäkään. Niin ja pääsinhän kuitenkin kiireestä ja loppu ilta meni rennosti. Täytyy vain uskoa, että trendi on kuitenkin oikeaan, vaikka yksittäiset päivät eivät aina näytä hyviltä.

Täydellinen kevätpäivä

Eilinen äitienpäivä oli kyllä yksi parhaita. Sain aamupalan sänkyyn aivan liian aikaisin, mutta tyttöjen antaessa omatekemänsä lahjat, väsymys kaikkosi. Ihana nähdä, että vieläkin osaavat arvostaa omia tekeleitään.

 

Kun on aamulla käynyt salilla, saunassa ja syönyt hyvin, niin olotila ei voi olla kuin hyvä. Tästä kyllä tulee meille tapa! Eikä voi vähätellä aurinkoisen päivän vaikutusta olotilaan. Oli kevään lämpimin päivä ja siitä nautittiin täysin rinnoin. Niin ja puut puhkesivat hiiren korville. Kyllä se kesä kohta on täällä.

 

Kävimme metsässä kävelemässä ja syömässä vähän välipalaa. Se onnistui hyvin, kun itikat eivät olleet vielä heränneet. Pikästä aikaa otin ihan itse kuviakin ja mikäs siinä on ottaessa, kun päivä on kaunis! Esikoiseni on inspiraationlähteeni liikkumisprojektissa. Hänellä ei ole sellaista paikkaa, jossa ei voisi temppuilla. Itsekin pitäisi nähdä kaikki paikat mahdollisuutena liikkua ja treenata. Siihen ei tarvite se kuin ottaa esikoinen mukaan ja seurata mallia :)

 

Oma treenimotiavaationi on ihan huipussaan. En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta ei ole tarvinnut houkutella salille tai lenkille. Vielä pitäisi kasvattaa liikunnan määrää ja sitä yritän nyt tulevalla viikolla. Kävin erehdyksissä vaa'alla ja olihan se taas aikamoinen pettymys, mutta en anna lannistaa. Tämä proggis on vasta aivan alussa ja uskon sen painonkin sieltä putoavan ajan kanssa.

 

Treeniviikoni (sisältää 4 päivää reissua)

Ma 40 min erittäin reipas lenkki

Ti  30 min lenkki

To 25 min lenkki

Su 60 min sali (jalat ja yläselkä), 20 min lenkki ja 45 min lenkki

 

Yläselkä oli oireeton, mutta alaselkä alkoi selvästi sunnuntain salitreenin aikana oireilla, minkä vuoksi vatsalihakset jäivät tekemättä. Lenkit ovat vielä kävelylenkkejä ja tavoitteena olisi pystyä kesän aikana oireettomasti juoksemaan ainakin 5 km lenkki!

 

Tämän viikon tavoitteena on pyöräillä kerran töihin ja takaisin (yht 20 km) Käydä 3xlenkillä ja 2 x salilla. Tällä viikolla pitäisi myös ostaa uusi pyöräilypuku, sillä vanhan pukuni öljysin syksyllä puutarhakalusteita öljytessä. Olen myös luvannut itselleni ostaa uudet salikengät, kunhan paino laskee muutaman kilon, mutta siitä lisää toiste.

 

Toivottavasti muuallakin paistaa aurinko ja pääsette nauttimaan siitä!

Pieni irtiotto arkeen

Pitkän viikonlopun kunniaksi lähdimme tyttöjen kanssa siskoni luokse etelä-Suomeen. Reissu oli oikein antoisa, vaikka meni pääasiassa 'lomaillessa' ilman liikuntaa. Onneksi siskoni on terveen ruoan kannattaja, joten syöminen ei ryöstäytynyt käsistä, mutta pitkillä junamatkoilla tuli herkuteltua.

Kävimme lasten kanssa snadistadissa, mikä oli todella mukava paikka, jota voin suositella. Oli paljon erillaista tekemistä. Meillä siellä kului lähes viisi tuntia! Itsekin sain itseni ihan hikeen, mutta toisaalta pidän valtavasti lasten kanssa touhuilemisesta ja minut on helppo saada mukaan leikkimään ja hippaa juoksemaan :) Siskoni mies vei esikoiseni kiipeilemään Helsingin kiipeilykeskukseen. He ovat käyneet siellä ennenkin ja kehuneet paikkaa kovasti. ihan harmittaa, kun en ole itse päässyt kokeilemaan. Olisi varmasti kokeilemisen arvoinen paikka!

Kuva weheartit

Minä enemmän keskityin lasten- ja vauvanhoitoon. Oli niin ihana tuoksutella sitä pientä vauvaa. Täytyy kyllä myöntää, että tuollaisen yleistyytyväisen vauvan jälkeen vauvakuume aina pääsee nostamaan päätään. Onneksi on omia kokemuksia siitä, ettei kaikki vauvat ole ihan noin tyytyväisiä :)

Huomenna on sitten paluu arkeen. Käymme aamusta heti salilla ja varmaan myös lenkillä. Äitienpäiväkävely on ollut meillä vuosia perinteenä. Onnekseni kakku ei ole kuulunut äitienpäivään, sillä olen aika täynnä makeaa. Hassua, miten sitä tottuu vähäsokeriseen elämään ja herkkujen syönti saa olon todella kamalaksi. Eikä tämä herkkujen syönti ollut mitään entiseen verrattuna. On ihan sellainen fiilis, että taidan lähteä jo illalla lenkille!

On se vaan kivaa palata kotiin ja arkiseen aherrukseen pienen irtioton jälkeen!

It's never too late

Mahtavaa alkanutta viikkoa. Toivottavasti teillä oli yhtä mukava viikonloppu kuin minulla! Saatiin valtavasti aikaiseksi, mutta pääasia oli, että sekä lauantaina, että sunnuntaina päästiin salille. Tähän kun vielä lasketaan vapun urheilut, niin olen reilusti plussan puolella.

Viikon liikuntasaldo

1 h lenkki
2 x sali kädet ja keskivartalo
1x sali alavartalo ja venyttely

Ei vielä paljon, mutta kyllä tästä eteenpäin mennään. Painoa en ole pitkään aikaan katsonut, sillä se on monesti masentanut minua, vaikka kuinka on ollut hyvä tsemppi ja loistava olo, niin paino on vain junnannut. Näinpä tällä hetkellä mittarini on oma olo ja toisinaan tapahtuvat mittanauhamittaukset.

Lähde

Tämä kuva oikeastaan iski minulle, kun olen monesti miettinyt, että vieläköhän sitä pääsee kunnolla kuntoon. Olen kuitenkin perheellinen, enkä ole enää mikään parikymppinenkään, joten joskus tuntuu, että onko mitään järkeä edes mennä salille ja lenkkipolulle. Itselle tavoitteeton urheilu on todella vaikeaa. Tällä hetkellä tietysti tätä liikuntaa helpottaa ja motivoi nämä välilevyvaivat, ne kun helpottavat liikunnalla ja etenkin lihasvoimaa parantamalla.



Readysteadyglow blogin Riika, on minusta vain erinomainen esikuva siitä kuinka elämäntapojen muuttaminen onnistuu. Hänellä ei toki ole perhettä, mutta on vasta viime vuosina innostunut aiheesta. Niinpä minäkin jatkan tätä projektia oikein hyvällä motivaatiolla! En varmasti ole yksin. 



Lähde

Taaksepäin kun katsoo, niin sitä on tultu jo aikamoinen harppaus eteenpäin. Jos ei liikunnan määrässä vielä, niin monessa muussa asiassa. Töissä tauotan töitä enemmän ja pidän taukojumppia. Mietin paljon tarkemmin, mitä syön ja kuinka paljon. Mietin myös enemmän lasten syömisiä. Mitään tiukkapipoista suhtautumista en ole ottanut, vaan pikkuhiljaa edetään kohti puhtaampia raaka-aineita ja terveellisempiä ateriakokonaisuuksia. Ennenkaikkea koitan pitää huolta myös itsestäni, enkä suostu ottamaan siitä huonoa omaatuntoa. Tässä suurena apuna on ollut mieheni, joka tähän on kannustanutkin. Hän ja lapset kyllä pärjäävät, vaikka välillä lähdenkin itsekseni liikkeelle.