Kohti minimalismia osa 2

Uusivuosi on aina uuden alku. Tosin minusta tuntuu, että minulla on neljännesvuosittain, vuodenaikojen vaihtuessa, aina uusi alku. Vuoden vaihtuminen on kuitenkin symbolinen asia. Vuoden vaihteessa tulee usein katsottua menneeseen vuoteen ja sen jälkeen onkin hyvä suunnata katse jo tulevaan ja jättää kaikki sellainen asia taakseen, jota ei enää tarvitse.

Viime vuosi toi paljon hyvää perheellemme ja elämäntapamme ovat huomattavasti paremmat. Pääsemme mm. päivittäin liikkumaan ja yritämme pyhittää aikaa myös perheen yhdessä ololle, eikä aina juosta pää kolmantena jalkana jonnekin päin. Olen paljon pirteämpi ja jaksavampi, joten nyt jaksaa ajatella muutakin kuin vain kuinka selviää seuraavaan päivään. Tältä kantilta katsottuna siis hyvä vuosi. Nyt sitten on etsittävä lisää kehitettävää.

Siihenkin on vastaus valmiina, irti liiallisuudesta. Oli kyse sitten ruoasta, tavarasta tai kiireestä. Aloitan kuitenkin helpoimmasta, eli maallisesta omaisuudesta. Meillä ei ole suhteettoman paljoa tavaraa, sillä olen aina nauttinut minimalistisesta elämästä, mutta tuntuu sitä silti olevan liikaa. Olen ankean syksyn aikana siivoskellut kaappeja ja pistänyt turhia tavaroita sivuun. En kuitenkaan ole saanut vietyä niitä minnekään. Nyt ajattelin ryhdistäytyä sillä saralla ja ensin ottaa kirpparipöydän, jonne laitan lasten vaatteet ja leluja. Ne mitkä eivät mene kaupan lähtevät sieltä sitten muualle.

Tässä kirja, josta ajatus tämän talven tavoitteesta lähti.

Siitä on varmaan jokunen vuosi, kun viimeksi kaappeja kävin läpi ja sain kaiken "romun" pois kaapeista. Nyt ei pitäisi löytyä sellaista sekundaa, mutta jos niin käy, niin ne olen luvannut itselleni heittää roskiin. Muuten pyrin löytämään tavaroille uuden omistajan. Ennen joulua mm. etsittiin jollekin lastenosastolle pieniä palkintoja lapsille, kun ovat käyneet tutkimuksissa. Sinne sain kaikki pääsiäismunayllätykset ja muut pienet tilpehöörit, joita tytöille tuppaa kertymään. Päiväkotiin ja kouluun olen lahjoittanut askartelutarvikkeita ja lankoja, joille ei ole ollut enää käyttöä.

Kirjat saan eteenpäin laittamalla ne kirjaston vaihtohyllyyn, josta ihmiset voivat ottaa/vaihtaa kirjoja. Sen olen kokenut tosi hyväksi, sillä kun käyn työreissuissa niin ostan matkalle pokkareita ihan siksi, ettei kirjaston omaisuus jää matkalle. Niitä en kuitenkaan tarvitse nurkkiini pyörimään, joten vaihtoon vain.

En muistanutkaan täällä raportoida, että 100 tavaran haaste onnistui, vaikka veikin pitkän ajan ja oikeastaan kävi niin, että tavaraa lähti varmasti reiluisti yli 100. Saas nähdä, mitä muuta tästä vielä eteenpäin saan. Maallisen omaisuuden, tässä tapauksessa tavaran vähentäminen, olkoon tämän talven operaatio.