Kävin viikonloppuna kävelemässä pidemmän lenkin (normaali lenkkini on viime aikoina ollut kortteli tai kaksi) ja se kyllä tuntui. Loppu päivä meni jääpussin ja särkylääkkeiden kanssa. Meinasi taas usko loppua kokonaan. Eilen kuitenkin havaitsin ensioireita siitä, että tämä vaiva olisi helpottamassa. Enää ei jomota kyynärvarteen asti, vaan kipu jää olkapäihin. Ehkä, ehkä pian pääsen kuntouttamaan niskaani. Hiukan tämä nostaa toiveita, mutta silti vielä päällimmäiset tunteet ovat pettymys ja turhautuneisuus. Eikö tästä ikinä tule loppua. Viimeiset viikot ovat kyllä olleet varsinaista tunteiden vuoristorataa ylös ja alas.
 |
| Lähde |
Jos kuitenkin keskittyy siihen, mitä olen voinut tehdä, niin kevyttä jalkajumpaa. Alla on se, mitä teen parin päivän välein kokonaan läpi.
15 x yhden jalan kyykky molemmille jaloille
20 x pohjakyykky
20 x askelkyykky molemmille jaloille
20 x päkiöille nousu
30 s staattinen pito seinää vasten jalat 90 asteen kulmassa
20 x päkiöille nousu
20 x askelkyykky molemmille jaloille
20 x pohjakyykky
15 x yhden jalan kyykky molemmille jaloille
Tavoite olisi tehdä tämä kolme kertaa läpi. En ole vielä saanut sitä kuin kerran läpi, kun alkaa kättä jomottamaan, mutta päivän aikaan kyykkäilen useita kertoja. Kunhan jomotus helpottaa, niin varmaan pian pystyn tekemään tämän useammin läpi.
Lisäksi tietysti koitan jatkuvasti aktivoidan syviä vatsalihaksia kävellessä ja seisoessa, jottei alaselkäni enempää kipeytyisi.
Niin turhauttavaa, kun tämä onkin, niin on pakko uskoa, että parempaan ollaan menossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti