Oudointa tässä ei suinkaan ole se, ettei unta saanut vaan se, että vieläkään, vaikka lapset nukkuvat pääsääntöisesti läpi yönsä, ei nukuta kunnolla ja väsymys on kovaa. Väittäisinpä jopa, että kovempaa kuin lasten vauva-aikana.
 |
| Tämä kuva Hungry Koalan blogista |
Itse kuvittelen, että unettomuus liittyy stressiin ja liikunnan puutteeseen. Stressi taas syntyy siitä, kun lasten koulu/esikoulu ja harrastukset tuovat omat järjestelynsä ja sitten vielä on omat työ ja opiskelupaineet. Yksistään nämä eivät aiheuta sen enempää päänvaivaa, mutta yhdessä ne taistelevat samoista käytettävissä olevasta ajasta ja voimavaroista. Myöskään fyysinen väsymys ei pääse yllättämään, kun liikunta on niin minimissään.
Näiden lisäksi huonoihin yöuniin vaikuttaa "huoli" lapsista. Sitä kun yritti vauvan tarpeita tulkita niin monesti oli sormi suussa, mutta niin sitä on näiden koululaistenkin kanssa! Enkä malta odottaa aikaa, kunhan nuo pääsevät murrosikään. Taitaa kaikota loputkin unet!
 |
| Tämä ihana kuva löytyi www.petsmile.net |
Vauva-aikoina muistelenkin selvinneeni väsymykstä vertaistuen avulla. Muutenkin tästä väsymyksestä selviämiseen ja unenlaadun parantamiseen on samat konstit. Riittävästi liikuntaa, mielellään vielä ystävän kanssa, niin paranee mieli ja maailma. Riittävästi omaa aikaa, jolloin pystyy rauhassa purkamaan mieltään painavat asiat, sekä järjestämään aikataulut ja ennenkaikkea usko siihen, että asiat järjestyvät, vaikka kaikkea ei murehtisikaan etukäteen!
Ehkä tulevana yönä minäkin nukun sikeästi! Meinaan ainakin käydä kävelyllä, venytellä ja kokeilla sänkyyn vajoamista. Ennen kaikkea meinaan ottaa yön kerrallaan, nauttia hyvistä öistä, enkä ainakaan etukäteen pelätä huonojakaan öitä. Hyviä unia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti