Missä nyt ollaan? Liikunta kuuluu elämään. Vielä se
koetinkivi, eli syksy lasten harrastuksineen, on edessä, mutta olen
luottavainen, että jostain me se aika liikkumiseen kaivetaan. Mielessä siintää
jo suurehkoja tavoitteita, mutta katsotaan ensin kuinka syksy lähtee liikkeelle ja mitenkä
saadaan sovitettua aikataulut, ennen kuin rupean suuria suunnitelmia tekemään.
Ruokailussa muutos on suurin, mutta minkä eteen on vielä
tehtävä töitä. Nykyisin myös miehen ostoksista löytyy runsaasti vihanneksia ja
kasviksia, joskus jopa ruokapöydästäkin. Mies vielä helposti sortuu
perunamuussi-nakki linjalle, mutta enää ei ole lihapiirakoita, eikä valmisruokia
pöydässä näkynyt. Pahaa ei tekisi sekään, että itse ryhtyisin ruokaa
laittamaan. Voisi tulla vaihtelevampia ruokia, jos vuoroin kokattaisiin.
Suunnitelmallisuus on vielä ihan hakusessa. Jotenkin se on
meidän perheen heikkous. Ei vaan saada niin paljoa aikaan, että
suunniteltaisiin viikon menot ja ruoat sen mukaan. Veikkaisin, että se
keventäisi ruokalaskua ja vähentäisi meidän kiistoja. Otan tämän ensi vuoden
tavoitteeksi!
Omaa aikaa on tullut, mutta ei niinkään aktiivisen työn
tuloksena, vaan siksi, että lapset ovat isompia ja ovat poissa kotoa. Näin on
jäänyt aikaa itselle enemmän. Vielä täytyisi aktiivisemmin etsiä sitäkin, jotta
saisin aikaa ystäville ja miehelle. Tämä on toinen ensi vuoden tavoitteista.
Mitä tuloksia olen saanut? Paino: ei ole tippunut. Se on
ollut suuri pettymys. Olen kuitenkin tietoisesti keskittynyt enemmän liikutaan
kuin painooni, sillä liikkumisesta tulee hyvä olo ja silloin on itseensä paljon
tyytyväisempi, vaikka ylimääräistä olisikin. Seuraavan vuoden tavoitteena on
kuitenkin pudottaa painoa. Olen luvannut itselleni ostaa uudet salikengät
(vanhat ovat jo kunnioitettavassa 15 vuoden iässä :), kun olen saanut pudotettua
3 kg. Nyt kun jään kesälomalle, niin keskityn syömiseeni ja katsotaan mitä se
tuo tullessaan.
Merkkiä en tosin ole päättänyt, mutta tätä tavoitellaan. Reasons to be fit |
Keho: Olen tyytyväisempi. Ympärysmitat ovat pudonneet reilusti. Tosin luulen, että osa mittojen pienenemisestä johtuu viime postauksessa mainitsemastani efektistä. Turvotusta ei ole ollut. Vaatteet sopivat paremmin päälleni ja selvästi figuuri selkiytyy sieltä rasvan alta.
Olen kohtalaisen tyytyväinen tuloksiin. Kaiken vastoinkäymisten,
sairastumisten ja loukkaantumisten jälkeen tuntuu hienolta olla taas terve ja
nauttia hyvästä olosta. Vielä kuitenkin on petrattavaa, joten suuntaan kohti
seuraavaa vuotta. Tulevalta vuodelta odotan enemmän konkreettisia tuloksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti